Hyppy uuteen!
Pieni Coton de tulear koiranpentumme ei uskalla hypätä matalalta sängyltämme lattialle. Hän on vielä pieni, eikä hän ole sitä vielä tehnyt yksin. Tiedän, että hän pystyy siihen. Sysäisen häntä eräänä päivänä hellästi sängyltä alas ja hän töpsähtää lattialle turvallisesti ja lähtee saman tien häntää heiluttaen omille teilleen.

Muistan, kun yksi pojistamme oppi ajamaan polkupyörällä. Oli tullut aika, jolloin isänä huomasin hänen tasapainonsa kehittyneen tarpeeksi, ja että hänen rohkeutensa voisi nyt riittää pyörällä ajamiseen ilman apurenkaita. Hän ei sitä vain vielä itse tajunnut. Kymmenien rohkaisujen, lukuisten yritysten ja vierelläjuoksemisen jälkeen se tapahtui! Tuossa hetkessä kasvoi itseluottamus – ja reviiri!
Joskus näin kuvan elefantitista, joka oli sidottu aika heiveröisen ohuella rautaketjulla kiinni johonkin tolppaan. Tuo täysi-ikäinen elefantti olisi pystynyt nyt repäisemään ketjun katki ja itsensä irti milloin hyvänsä.

Tämä elefantti oli silti pienestä pitäen kasvanut ketjuun sidottuna, joten tämä luuli vieläkin olevansa tolpan vanki. Hän oli hyväksynyt osansa. Tätä ilmiötä kutsutaan vauvaelefanttisyndroomaksi.
Entäpä meidän rohkeus?
Monesti meiltäkin elämässä saattaa puuttua rohkeutta. Tai itseluottamusta. Taikka vierelläkulkijaa – jotain henkilöä, joka tsemppaisi meitä: “Hei, sähän pystyt tähän!” Yksin, olemme liian usein sidottuina ikiaikaisiin tottumuksiimme, vääristyneisiin ajatusmalleihimme tai mielemme rakenteisiin. Joku levy on jäänyt päälle: “Sä et koskaan pysty tähän. Tää on aivan liian iso juttu sulle. Sä et ole niinkuin nuo toiset, jotka pystyy vaikka mihin!”
Jossain sisimmässämme piilee kuitenkin epäilys – ei, vaan itse asiassa tiedämme pystyvämme enempään, isompaan ja parempaan. Mutta… tarvitsemme siihen tukea.
Henkilökohtainen elämänvalmennus (Life coaching) voi viedä meitä eteenpäin konkreettisesti haastavissa tilanteissa tai jossain jumissa.
Joskus tarvitsemme vain hitusen enemmän tietoa, itsetuntemusta, itsepystyvyysuskoa, motivaatiota, toimivia rutiineja, ajatusten selkeyttäjää tai jotain hyviä kikka-kolmosia. Ja useimmiten harjoitusta.
Aivoratojen syöpyneitä polkuja ei aivan muutamissa päivissä vielä muuteta. Siihen tarvitaan uudelleenoppimisen prosessia. Uusien näkökulmien löytyessä ajatusmalleja aletaankin muokkaamaan. Harjoitellaan uutta normaalia. Siinä hetkessä, kun pyörällä on opittu ajamaan, uusi maailma on yhtäkkiä auki! Kun ketju onkin katkaistu, löytyy uusi vapaus! Kun sängyltä on kerran hypätty maahan, huomaammekin, että pystymmekin myös toisiin vastaaviin haasteisiin – ja ehkäpä vielä suurempiinkin!? Edessä on uusi normaali.
Uuden (mahtavan) normaalin edessä edistystä on hyvä seurata ja arvioida tuetusti, heti alkuaskeleista lähtien! Jos olet tottunut elämään burnoutin partaalla, on tärkeää, ettet palaa uuden ”ahaa-elämyksen” jälkeen taas ensi viikolla takaisin prikulleen samaan rumbaan, joka on sinut juuri vienyt tuohon pisteeseen! Koska, kyseessähän ei ole vain oireiden välttäminen, vaan tottumusten ja nykyisten mekanismien uudelleen määrittäminen ja muuttaminen. Uuteen normaaliin on löydettävä toimivia toimintatapoja – joita sinulla kyllä jo on! Ne vaan tarvii ottaa työkaluvyöltä käteen.
Internet on tietoa pullollaan ja tekoäly jo sparraa ja opettaa meitä aika tehokkaasti. Silti, on hetkiä ja vaiheita elämässä, jolloin tarvitsemme ihmistä, valmentajaa, meitä rinnalle tukemaan jossain tärkeässä elämänmuutoksessa. Tekniikka ei korvaa yhteyttä ihmiseen.
Miksi emme hyödyntäisi valmennusta?
Ihmettelen jatkuvasti, miksi monet ihmiset vierastavat valmennukseen satsaamista elämän tärkeimmissä ja kauaskantoisimmissa päätöksissä ja samaan aikaan tuhlaavat paljon suurempia summia viimeisimmän tekniikan päivittämiseen tai harrastustoimintaan. Toki, noistakin on hyötyä ja iloa – mutta, paljon enemmän iloa mielestäni on siitä, että tekee vaikka viisaita päätöksiä ura-asioissa, välttää burnoutin, oppii käsittelemään haastavia ihmissuhteita sensitiivisemmin, oppii pitämään parempaa huolta työelämätasapainosta, jne.

Valmentajana en väitä olevani guru taikka mestariopettaja, vaan pikemminkin matkaopas, joka voi auttaa valmennettavaa valaisemaan reittiä ja kulkea vierellä, samalla haastaen ja rohkaisten tätä.
Matkan joudut kyllä kulkemaan itse, omilla jaloillasi, mutta mahdollisuudet tehokkaaseen etenemiseen moninkertaistuvat useimmiten hyvän valmentajan kanssa. Jos koet, että saattaisit juuri nyt hyötyä elämänvalmennuksesta, Life-coachingista, otathan vaan rohkeasti yhteyttä! Kerron mielelläni lisää ja voimme yhdessä keskustella mahdollisesta, kohdistetusta valmennusprosessista sinua varten!
Kiitos tämän kirjoituksen lukemisesta! Toivotan sinulle rohkeutta uuteen vuoteen 2025!
Valtteri Tuokkola, Raising Potential Työnohjaus
Kiitos lukemisesta! Mitä ajatuksia tämä artikkeli herättää sinussa? Arvostan kommentteja ja palautteita! Tutustu nettisivuihini, josta löytyy lisää artikkeleita samantyyppisistä aiheista. Jos kaipaat tukea rohkeaan etenemiseen elämässäsi tai työelämässäsi, ota rohkeasti yhteyttä ilmaista kartoituskeskustelua varten.
Photo by Dennisland on Pinterest
