Ratkaisukeskeinen ote auttaa keskittymään ratkaisuihin ja mahdollisuuksiin ongelmien sijaan.
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa ohjaa huomion ongelmapuheesta kohti mahdollisuuksia. Se uskoo, että jokaisella ihmisellä on olemassa sisäisiä resursseja ja kykyjä, joiden avulla he pystyvät kehittämään itseään ja ratkaisemaan ongelmiaan. Yksi ratkaisukeskeisen valmentajan ja työnohjaajan tehtävistä on auttaa asiakasta tunnistamaan ja työstämään omia rajoittavia uskomuksia ja ajatusmalleja.
1. Ratkaisukeskeisyyden ytimessä on uusien näkökulmien löytäminen
Vaikka ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa ja valmennuksessa toimivat paljolti samat periaatteet kuin ratkaisukeskeisessä terapiassakin, pysyttäydytään edellisissä enemmän joko työelämän, tai jonkin tietyn henkilökohtaisen elämänalueen taikka taidon, vaikkapa johtamisen, kehittämisessä. Ratkes-ote eroaa selvästi joistain terapian lähtökohdista, kuten psykodynaamisesta lähestymistavasta, joka pyrkii tunnistamaan ongelmien juuria, joista käsin lähdetään kartoittamaan potentiaalisia korjausmahdollisuuksia.
”Ratkes”-ote kääntyy lähtökohtaisesti pois ongelmapuheesta kohden tilannetta edistäviä ajatuksia, kuten…
- Mikä on jo toiminut?
- Mitä silloin teit eri tavalla, kun jokin toimi?
- Voisko jotain tuosta toiminnasta tuoda tähän tilanteeseen?
Tässä ei edes koiteta selvittää miksi, miten tai milloin asiat ovat menneet ”pieleen”, koska psykologit kertovat, että, ”Se mihin keskityt, kasvaa!” Mieti vaikka jotain oman kiinnostuksesi kohdetta – otetaan esimerkiksi skenaario, jossa haaveilisit uudesta Teslasta. Huomaat kaikki Teslat, koska aivosi skannaavat ympäristöä Tesloilta ja onnistuvatkin löytämään niitä todella tehokkaasti!
Samoin on ongelmakeskeisen ajatusmaailman suhteen. Niin kauan, kun keskittyminen pysyy ongelmapuheessa, aivot raksuttavat samoilla poluilla, joita on jo tallattu tuhansia kertoja. Ratkaisu ei todennäköisesti tule yhtäkkiä löytymään noilta samoilta poluilta – vaan tässä kohtaa vaaditaan hyppyä pois tutuilta ajatuspoluilta, uusien näkökulmien ääreen! Sieltä voi löytyä uusia ajatuksia, jotka luovat pohjan asioiden uudelleenmäärittelylle.
“Me emme ole ongelmiemme uhreja; me olemme niiden ratkaisijoita.” – Steve Maraboli
2. Ratkaisukeskeisillä kysymyksillä kohti positiivista muutosta
Ratkaisukeskeisyys on yksinkertainen filosofia, mutta samalla todellinen taitolaji. Väärin asetetut kysymykset väärään kohtaan voivat tuottaa tuhoa, toivon sijaan. Esimerkiksi, surevalle asiakkaalle esitetyt kysymykset: ”Mitä hyvää tässä tilanteessa voisi nähdä?” Tai, ”Miten tästä hetkestä voitaisiin katsoa eteenpäin?” saattavat loukata ja lukita asiakasraukan tilanteen totaalisesti, sen sijaan, että ne avaisivatt sitä hyödyllisellä tavalla. Sureva ihminen kun tarvitsee empatiaa, ymmärrystä, kuuntelua ja läsnäoloa – eikä kysymyksiä, ei edes oivalluttavia sellaisia! Tulee mieleen myös englanninkielinen sanonta, ”Maturity is knowing when to be immature.” Esimerkiksi, hautajaisissa ei sovi nauraa.
Ratkaisukeskeisyyden tehtävä ei saa koskaan olla kiirehdittää, vähätellä, painostaa tai pakottaa, vaan tukea ja rohkaista ihmistä, hänen omiin lähtökohditiin ja tilanteen sopivasti. Tilannetaju ja tunnäly kunniaan! Aina ei voida mennä eteenpäin. Mutta toisaalta, ehkä silloin ei olekaan aika ratkaisukeskeiselle valmennukselle tai työnohjaukselle, vaan juuri sille terapialle (esimerkiksi tästä).
Ratkaisukeskeinen työnohjaaja ei helposti tarjoa valmiita vastauksia, koska tämä siirtäisi omistajuutta ja vastuuta asiakkaan omista päätöksistä työnohjaajalle. Jos asiakas oppii siihen, että vastauksia saa aina kysymällä, hän ei harjaannu kehittämään omaa ratkaisukeskeistä ajatteluaan. Vastuunkanto, omistajuus ja oma toimijuus jäävät ohueksi – jotka ovat kestävän muutoksen kannalta nimenomaan juuri niitä taitoja, joita ollaan harjoittelemassa ja kehittämässä.
Sen sijaan, työnohjaaja tai valmentaja kysyykin sopivia ja teräviä kysymyksiä, jotka auttavat asiakasta itseä tarkastelemaan tilannetta ja prosessoimaan sitä eri näkökulmista, silti omalle tyylillään uskollisesti. Heti, kun työnohjaaja tai valmentaja huomaa jotain, missä asiakas on jo onnistunut, hän saattaa kysyä:
- “Hei, miten sä onnistuit tuossa?
- Mitä silloin teit, että asia toimi?
- Mitä saman tyyppistä voisit tehdä taas, joka saattaisi toimia? (Koska se on jo kerran toiminut aiemminkin)
Tämänkaltaiset kysymykset eivät ole vain kivoja ja rohkaisevia kysymyksiä, vaan itse asiassa nojaavat positiiviseen psykologiaan ja ovat tutkitusti (ja kokemuksesta) erittäin toimivia ajatusten herättelijöitä. Oivalluttavien kysymysten avulla asiakas pääsee tarkastelemaan omaa ajatteluaan ja uskomuksiaan uudessa valossa.
”Oikeat vastaukset löytyvät harvoin ilman oikeita kysymyksiä.” -Tuntematon
3. Pienet askeleet ovat avain suuriin muutoksiin
Pieneltä tuntuvat positiiviset asiat jäävät yllättävän usein vaikeuksien varjoon ”itsestäänselvyyksinä”, silloin kun katse on ongelmakeskeistä. Mutta juuri pienet muutokset elämässä tuottavat pitkässä juoksussa ja kestävästi suuria tuloksia. Suosittelen James Clearin kirjaa, ”Pura Rutiinit Atomeiksi”, jonka olen itse kuunnellut jo kolme kertaa äänikirjana viimeisen vuoden aikana! Hän puhuu pienien rutiinien haltuun ottamista avaimena kestäviin muutoksiin.
Suuret muutokset tuntuvat usein ylivoimaisilta, koska ne vaativat suuria ponnistuksia, mutta kun ne pilkotaan pieniksi palasiksi, on niistä myös helppo tehdä sopivankokoisia etappeja, kohti tavoitetta. Asiakas pystyy hahmottamaan liikkumisen eteenpäin kevyemmin, ilman ylivoimaista paineen tunnetta. Pienet onnistumiset motivoivat ja ihminen haluaa tehdä lisää tuota, mikä toimi!
Jokaisessa ongelmassa piilee ratkaisun siemen. Jokainen haaste on mahdollisuus kasvuun!
Tästä syystä ratkaisukeskeinen valmentaja tai työnohjaaja innostuu asiakkaan pienistä onnistumisista, koska hän tietää, että jokaisessa ongelmassa piilee ratkaisun siemen! Pienten askelten avulla saadaan jälleen aivojen hammasrattaat pyörimään poispäin jumiutuneista ja yksipuolisista näkökulmista. Valmentaja tarttuu heti positiiviseen puheeseen, josta löytyy avaimia edistävään toimintaan. Työnohjaajan tai valmentajan rooli on toimia matkaoppaana, joka auttaa asiakasta löytämään oman polkunsa.
4. Ratkaisukeskeisyys ja itsepystyvyysusko
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa korostaa asiakkaan uskoa omiin kykyihinsä kohdata oman elämänsä tilanteet ja haasteet. Siirtämällä keskittymistä siihen, missä on jo onnistuttu ja mitä resursseja (voimavaroja) asiakkaalla on, alkaa itseluottamus kasvaa. Työnohjaajan tai valmentajan tavoite on tukea asiakkaan itsepystyvyysuskoa, rohkaista tätä ja vedota siihen positiiviseen, mitä on havaittavissa. Onnistumiset eivät ole sattumaa, vaan tulosta jostain oikein tehdyistä asioista menneisyydessä. Eräs rtkaisukeskeisyyden ydinperiaatteista on:
”Jos joku toimii, tee sitä lisää.” Ja ”Jos joku ei toimi, tee jotain muuta.”
Ratkaisukeskeinen työnohjauksessa ja valmennuksessa kyse ei ole siitä, että asiakas heti ratkaisisi kaikki ongelmansa, vaan siitä, että hän alkaa nähdä mahdollisuuksia ja alkaa liikkua kohti ratkaisua pienin, mutta tasaisin askelin. Tämä lähestymistapa auttaa asiakasta tuntemaan edistymisensä ja saa hänet uskomaan, että muutos on mahdollista. Valmentaja auttaa asiakasta löytämään itsessään ne kyvyt, jotka ovat aina olleet siellä. Tarkoitus on vain nostaa näkyviin asiakkaan potentiaalin ja rohkaista asiakasta aktivoimaan sen.
Yhteenveto
Ratkaisukeskeinen ote työnohjauksessa ja valmennuksessa on erittäin tehokas lähestymistapa, joka auttaa asiakasta näkemään omat resurssit ja voimavaransa. Tämä ajattelutapa ei vain lisää motivaatiota, vaan rakentaa asiakaslähtöistä prosessia ja kehitystä kestävälle pohjalle. Keskittymällä käytännöllisiin asioihin, yksi pieni askel kerrallaan, on avain kestävään muutokseen. Kyse ei ole vain menetelmästä, vaan tietynlaisesta tavasta katsella asioita, ja jopa elämänasenteesta.
“Jos uskot, että voit tehdä jotain, tai jos uskot, että et voi tehdä sitä – olet oikeassa.” – Henry Ford
-Valtteri Tuokkola, Raising Potential Työnohjaus
Kiitos lukemisesta! Mitä ajatuksia tämä artikkeli herättää sinussa? Arvostan kommentteja ja palautteita! Tutustu nettisivuihini, josta löytyy lisää artikkeleita samantyyppisistä aiheista. Jos olet kiinnostunut ratkaisukeskeisestä työnohjauksesta itselle tai tiimillesi, otathan rohkeasti yhteyttä ilmaista kartoituskeskustelua varten.
