Itsensä johtaminen on tärkeä asia sekä henkilökohtaisessa elämässä että ammatillisessa kehittymisessä. Kyky johtaa itseämme parantaa tehokkuuttamme ja tukee tasapainoista ja hyvinvoivaa elämää.
Matkalla kohti parempaa itsemme johtamista kohtaamme itsekukin erilaisia sudenkuoppia, joihin saatamme langeta silloin, kun emme ole varovaisia. Tässä artikkelissa haluan jakaa viisi yleisimmät itsensä johtamisen sudenkuopat ja ehdotan myös joitakin keinoja, joita itsekin jatkuvasti harjoittelen, näiden väistämiseen .
1. Kuuntelemattomuuden kuoppa
Teini sanoo ”Joo, joo!” tiskikoneen täyttämisen ohjeistukseen, mutta tulos on kuitenkin sitä luokkaa, että ohjeita ei selvästi olla kuultu kunnolla. Tiimipalaverissa joku esittää selkeän kysymyksen, mutta toinen ei vaivaudu kuuntelemaan ja jatkaa piittaamatta toiseen aiheeseen. Kerrot esihenkilölle jostain tarpeesta, mutta huoleesi ei reagoida mitenkään, vaan keskustelunaihe siirretään toisaalle. Kuuntelemattomuus – ikävä kyllä joskus vähän liiankin tuttu ilmiö.
Kuuntelemattomuudella on usein negatiivisia vaikutuksia. Ensinnäkin, kun siihen syyllistyt, saatat menettää arvokkaita havaintoja toisen näkökulmasta, jotka voisivat tarjota sinulle uusia mahdollisuuksia parantaa jotain toiminnassasi. Toiseksi, on vaikeaa innovoida uusia asioita ilman uusia näkökulmia. Kolmanneksi, kuuntelemattomuus jättää mahdollisia ongelmia tietämättömyyden peittoon, etkä ehdi reagoida niihin ennen kuin on liian myöhäistä.
Eri ihmisillä on erilaisia syitä kuuntelemattomuudelle. Joskus olemme vain liian keskittyneitä omiin ajatuksiimme tai haluamme ehkä itse tulla ensin kuulluksi. Toisinaan, omat tunteemme tai ennakkoluulomme taas estävät meitä kuuntelemasta.
Korjausliikkeitä kuuntelemattomuudelle:
- Harjoittele aktiivista kuuntelemista. Ole läsnä, keskity, älä ajattele vastaustasi – ihan vaan kuuntele.
- Arvosta palautetta ja ole avoin uusille näkökulmille. Vaikka et näkisi ajatuksen arvoa heti, jätä se vaikka hautumaan mieleen, täysin tyrmäämättä sitä.
- Koita asettaa itsesi toisten asemaan. Miksi tämä henkilö sanoo, mitä sanoo? Mitä hän näkee, mitä minä en näe? Onkohan tässä kuitenkin jotain pointtia itseni kannalta?
- Koita nähdä palaute positiivisena asiana – se voi olla tehokas tarjous sinulle kasvaa ja kehittyä jollain alueellla.
2. ”Muutosvastarinne”
Muutosvastarinta on joustamattomuutta ja vastustamista muutoksen edessä. Uusissa tilanteissa monelle syntyy automaattisesti pelko tuntemattoman edessä. Ehkä se on luonnollinen puolustusmekanismi mahdollisen vaaran edessä. Niin tai näin, itse ainakin tunnistan sen, että on joskus vaikeaa ottaa vastaan uusi idea joltain, jota en vielä tunne, tai johon en koe vielä voivani luottaa. Kaikissa tapauksissahan tuollainen ”sulkeutunut asenne” ei ole aina paras mahdollinen lähtökohta.
Muutosvastarinta saattaa johtua myös oman kokemuksen puutteesta. Tai ehkä muutos mielletään uhkana omalle asemalle. Mukavuusvyöhykkeen ulkopuolelle astumisessa on normaalia kokea pelkoa oman hallinnan menettämisestä. Samalla on silti hyvä muistaa, että epämukavuus ei välttämättä tarkoita vaaraa, vaan ehkä vain oman mukavuusvyöhykkeen rajoilla kulkemista.
Korostuneen muutosvastarinnan seurauksena kasvumahdollisuudet tukahtuvat. Liikakriittinen muutosvastustaja voi jäädä jälkeen asioiden kehittyessä ja menettää tärkeitä kasvumahdollisuuksia.
Korjausliikkeitä:
- Kehitä avointa ajattelutapaa. Think growth mindset vs. fixed mindset. Valitse kasvun asenne sulkeutuneen asenteen sijaan.
- Keskity ratkaisuihin. Mieti, mitäköhän hyvää tässä muutoksessa voisi piillä?
- Näe muutos mahdollisuutena kasvuun. Miten tämän kautta voisin kasvaa?
- Hyväksy muutos osana elämää. Elämä on dynaamista ja menee jatkuvasti eteenpäin. Päätä, ettet halua jäädä junnaamaan mihinkään vaiheeseen liian pitkäksi aikaa.
Muutosvastarinta on liukas rinne sudenkuopan reunalla.
3. Vaarallinen kallistuma
Kun työn ja elämän välinen tasapaino on hukassa, joko työ tai arki alkaa tuntua ylikuormittavalta tai hallitsemattomalta. Jos työ vie suurimman osan ajasta ja energiasta, jää palautumiselle, läheisille tai omille harrastuksille liian vähän aikaa. Oireilu näkyy univaikeuksina, jatkuvana stressinä tai haluttomuutena tehdä asioita, jotka aiemmin tuntuivat mielekkäiltä. Kun työasiat pyörivät jatkuvasti mielessä, läsnäolon kykyä arjessa heikentyy. Työ syö elämän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tasapainoa.
Muutama korjausliike-ehdotus:
- Aseta selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välille, jotta työ ei kuormita mieltäsi jatkuvasti.
- Hiljennä ilmoitukset kännykästäsi. Katso esim. työposteja vain työajalla.
- Priorisoi oma hyvinvointisi ja koita saada riittävästi lepoa ja palautumista.
- Kehitä ajanhallintataitojasi ja harjoittele asioiden priorisointia.
- Opettele sanomaan ”ei” helposti ja usein, koska voimavarasi ovat rajalliset, eivätkä riitä kaikkeen, jatkuvasti.
4. Egon reuna
Liiallinen ego tai ylimielisyys vieraannuttaa tehokkaasti toiset ympäriltäsi. Jatkuva tarve olla aina oikeassa vaikeuttaa yhteyden luomista toisiin. Entä miten tämä vaikuttaa itseni johtamiseen?
Tämä menee vähän aiempaan kuuntelemattomuuteen. Jos ihminen ei näe eikä tunnusta virheitään, oma oppiminen ja kehitys hidastuu. Silloin kun ei kuuntele toisten näkemyksiä tai palautteita, yhteistyöstä tulee haastavaa – joka vaikuttaa omaan tekemiseesi tiimissä. Ilman toisten luottamusta, omat ideat ovatkin yhtäkkiä huomattavasti raskaampia lähtemään lentoon tiimissä. Ego siis estää yhteistä kasvua, kehittymistä sekä yhteistyötä – näin heikentäen sinunkin tekemistäsi. Ego estää. Ja tietysti egohan monesti estää edes näkemästä omia puutteita.
Korjausliikkeitä egoon:
- Harjoittele nöyryyttä ja tunnista, että et tiedä kaikkea.
- Kuuntele toisia aidosti ilman tarvetta puolustautua tai päteä.
- Ole avoin oppimiselle ja ota palautetta vastaan kehitysmahdollisuutena.
- Arvosta toistenkin osaamista ja näkökulmia, riippumatta heidän asemastaan.
5. Vastuuttomuuden kuoppa
Vastuuttomuus näkyy usein joko vastuun välttelynä taikka sitoutumisen puutteena. Kun ihminen ei ota vastuuta teoistaan tai päätöksistään, luottamus heikkenee. Toiset eivät voi luottaa siihen, että teet sen mitä lupasit, jolloin tiimityö kärsii. Vastuuttomuus myös monesti tarttuu, ja kohta muutkaan eivät ole valmiita ottamaan vastuita tai sitoutumaan asioihin.
Korjausliikkeitä vastuuttomuuden voittamiseksi:
- Rehti vastuun ottaminen asioista ja alueista, jotka kuuluvat sinulle. Älä väistele niitä.
- Omistajuus onnistumisissa ja myös epäonnistumisissa.
- Sitoudu tavoitteisiin ja vie asiat määrätietoisesti loppuun saakka.
- Opi olemaan luotettava työyhteisössäsi ja kaikkialla.
Lopuksi: Ympäri kuoppien ja paluu polulle
Itsensä johtaminen on ainakin omalla kohdallani jatkuva oppimisprosessi, joka vaatii nöyryyttä asenteessa ja avoimuutta kasvaa. Mainitut sudenkuopat voivat estää meitä saavuttamasta täyttä potentiaaliamme, mutta pienillä ja tietoisilla korjausliikkeillä on mahdollista edistyä, myös tälläkin alueella. Avoimuus, nöyryys, vastuullisuus ja tasapaino toimivat kuin reunakaiteet, jotka pitävät meidät tiellä ja ohjaavat ohi kuoppien. Itsensä johtaminen ei tarkoita täydellisyyttä, vaan kykyä oppia virheistämme ja jatkaa matkaa viisaampina.
Kiitos lukemisesta! Mitä ajatuksia tämä artikkeli herättää sinussa? Arvostan kommentteja ja palautteita! Tutustu nettisivuihini, josta löytyy lisää artikkeleita samantyyppisistä aiheista. Jos kaipaat tukea tai työnohjausta liittyen johtamiseesi, otathan rohkeasti yhteyttä ilmaista kartoituskeskustelua varten.
